T Rossi

Anges som första namn, Tavla 1, i Bergholm I sid 802-803. Han antar namn efter sin hemby Liittoinen. Blir kyrkoherde i Limongo 1583. Är skriven i Uppsala 1593. Dog som prost 1615. Hans första hustru är okänd.

KÄLLA: Bergholm sid 802 - Surs 2343. Ancestral File ver 4.13.

Syntynyt 1500 luvulla. Kuollut 1615. Kirkkoherra. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Henrik Limingan kirkkoherra noin 1575-1615. Henrik mainitaan Limingan kirkkoherrana ensi kerran 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta niine etuineen, joita hänen edeltäjänsä oli Thomas Ingonis (kts. Limingius/Rothenius 9/121) saanut nauttia. Kirkkoherran palkan perustan muodostivat viljakymmenykset, joiden lisäksi tuli muita kymmenyksiä, ylimääräisiä suorituksia ja maksuja kirkollisista toimituksista.

Toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana. Sotaa käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä, ja sen aikana viholliset polttivat Limingan kirkon (viattomien lasten päivänä joulun jälkeen 1589 ja Paavalin kääntymyksen päivänä 1592) sekä pappilan. Kuningas Juhana antoi kirjeellään 21.2.1590 Henrikille oikeuden saada korvauksen poltetusta pappilasta. Vuonna 1592 Henrik sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloista korvauksen siitä, että viholliset olivat taas polttaneet pappilan ja ryöstäneet hänen omaisuutensa. Kirjoitti Pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Uusi kirkko saatiin käyttökuntoon ehkä 1600 ja täydennystöitä tehtiin noin vuoteen 1619 saakka.

Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593. Henrik oli myös Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Henrik asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossaan Limingan Ketunmaassa ja sai sille v.1614 verovapauden. Pappila oli ehkä vielä rakentamatta hävitysvuosien jälkeen. Henrik oli merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Hänestä sai alkunsa Lithovius-pappissuku, jonka jäseniä toimi Limingalla pappeina 26 henkilöä. Lapsia: Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Henrikin 1.pso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon, 2. pso Catharina Östenintytär Sursill. 2.pson kanssa poika Christiern (ja lapset Brita ja Karl ?).

Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin.

Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Augsburgin uskontunnustuksen hyväksymisestä vuonna 1593. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuunottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy.

Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585—88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592.

25-vuotinen sota (1570—95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa : -) Henrikin 1. puoliso on tuntematon mutta 2. puoliso oli Katarina Sursill.

Lapsia:

1. Johan
2. Josef Lapsia Katarinan kanssa:
3. Christiern (5842), Limingan kappalainen
4. Brita
5. Karl