T Rossi

Sursillin Suku 2354

Syntynyt 1600 luvulla. Kuollut välillä 1686 - 5.2.1687. Nimismies. Kajaanin pitäjän nimismiehenä 1651-59. Hän asui Kajaanissa ja toimi ajoittain myös postinhoitajana, majatalonpitäjänä, kaupungin kirjurina ja tullinhoitajana. Nimismies oli pitäjän paikallishallinnon johtaja, joka vastasi teiden kunnosta, kruunun kyydityksistä, avusti sotaväenotossa ja veronkannossa, välitti käskyjä talonpojille, toimi käräjien syyttäjänä ym. Isak toimi 1650-luvulla myös Sotkamon pitäjänkirjurina. Tämän jälkeen Isak oli Pielisjärven voutikunnan vouti 1658-61 (tai 1659-61). Pielisjärven voutikunta oli kreivi Per Brahelle kuuluvan Kajaanin vapaaherrakunnan alainen, ja siihen kuului Pielisjärvi ja Sotkamo. Vouti asui Lieksassa. Päätehtävänä oli veronkannon hoitaminen, ja voudit toimivat vapaaherrakunnan päämiehen (hopmannin) alaisina suurin valtuuksin. Isak kirjoitti kreiville 1660 Pielisjärven voutikunnan veroista. Sen mukaan Pielisjärvellä ei maksettu manttaali-ym. veroja, vaan tasoitusrahaa runsaat 18 hopeataalaria sekä Kajaanin linnan tarpeisiin 13 turkkia, 50 paria sukkia ja kintaita. Vuonna 1661 Isak siirtyi Ruotsiin toisiin kreivi Brahen antamiin tehtäviin. Kajaanin vapaaherrakunnan päämies Samuel Lång ehdotti kreivi Brahelle 1661 Isakin nimittämistä Paltamon ja Sotkamon eli Kajaanin läänin voudiksi. Tämä toteutui 1664. Isak oli niin luotettu mies, että Brahe antoi hänelle voudin viran ilman yleensä vaadittuja takauksia. Isak toimi Kajaanin vapaaherrakunnan voutina läänitysajan päättymiseen saakka vuoteen 1681.Isakilla oli Sotkamossa keskikokoinen maatila, 1/4 manttaalin ja yhden savun tila Okkola eli Hietalahti Nuasjärven kylässä. Tila maksoi muiden tilojen tapaan yhteensä 16 erilaista veroa, mm. henkirahaa, vuosirahaa, rahtirahaa, karjaverorahaa, kyytirahaa, laamannin ym. rahaa, sotamiesvapautusrahaa, kymmenysviljaa, käräjäkappoja, voita, nahkoja, haukia ja päivätöitä. Verot olivat vuonna 1676 yhteensä vuodessa arvoltaan 7 taalaria 2 äyriä 20 penninkiä. Veroista luettelo ja kopio Kainuun historiassa.

Pohjanmaalla yleinen tervanpoltto alkoi näihin aikoihin myös Kainuussa. Tervan hinta oli kuitenkin vielä niin alhainen, ettei poltto oikein kannattanut, koska terva oi kuljetettava rannikolle Raaheen. Isak yritti järjestää tervanpolttoa verotavaraksi, ote Isakin kirjeestä kreivi Brahelle: "Tulen käyttämään kaiken ahkeruuteni, jotta T. K. Kr. armonne rahvas valmistaisi ja polttaisi tervaa ja maksaisi sillä veronsa armollisen käskynsä mukaan." Kajaanin vapaaherrakunnan lakkauttamisen jälkeen Sotkamo anoi ja sai välittömästi itsenäisen pitäjän aseman. Isak toimi vielä Sotkamon ensimmäisenä nimismiehenä pitäjän perustamisesta 1681 lähtien kuolemaansa saakka 1686.

Lapsia: Elisabet n.1640, Helena , Johan n.1651, Christina, Anna n. 1657, IsakPojat opiskelemaan Upsalaan: Johannes kirjoittautui yliopistoon 1672, Isak 1677. Talo Sotkamon Nuasjärven kylässä Isakin nimissä 1695 (poika Isak tai vanhentunut tieto isästä). Talossa oli seitsemän henkikirjoitettua jäsentä.