T Rossi

Källa: Surs 2343. Ancestral File ver 4.13.

Eli (1400- ja) 1500-luvulla. Tilallinen Kaarinan pitäjän Littoisten kylässä. Littoinen on Kaarinan vanhimman osan Ylistaron vanhimpia kyliä, ikäjärjestyksessä Kaarinan 3.-5. vanhin kylä. "Musta Lauri" Salossa 1493-1548.

Lauri (Lars) oli talonpoika Kaarinan Littoisissa. Hän ei ollut aivan varaton, koska saattoi lähettää Henrik-poikansa opintielle lukemaan papiksi. Henrik johti myöhemmin sukunimensä tästä kotikylästään.

Littoisten nimi on askarruttanut sekä historian että kielen ja nimistön tutkijoita usean vuosikymmenen ajan. Parhaat nykyiset asiantuntijat pitänevät sen alkuperää toistaiseksi selvittämättömänä.

Nimen germaanista alkuperää kannattaa esim. asutushistorian tutkija Jouko Vahtola, joka mainitsee Littoisten niiden varsinaissuomalaisten asutusnimien joukossa, joiden hän katsoo todennäkoisesti tai mahdollisesti sisältävän germaanisen henkilönimen. Littoinen-nimityyppi keskittyy Suomen vanhimman rautakautisen (100—1150 jKr.) asutuksen alueelle. Vahtolan mukaan suomalaiset olisivat korvanneet germaanisten lainanimien lopun - nen-johtimella. Vanhoista paikannimistä on usein osoitettavissa ketju: isännimi, talonnimi, kylännimi.

Kustaa Vilkuna taas on kiinnittänyt huomiota näiden nimien taivutukseen: Littoisissa. Juuri vanhimmille henkilönimi-pohjaisille asutusnimille monikossa taipuminen on ominaista, koska nimi on ehkä ilmaissut suurperheen taloa tai sukukunnan taloryhmää, jossa nimen omistajia on ollut useita. Kustaa Vilkuna pitää näitä nimiä vanhoina sukuniminä.

Germaanisten kielten ja germaanisista kielistä lainautuneiden sanojen erityisasiantuntija Jorma Koivulehto on ehkä viimeksi ottanut kantaa Littoinen-nimen alkuperään. Hän esittää kielihistoriallisin perustein kritiikkiä sitä käsitystä vastaan, että Littoinen-nimen lähtökohtana olisi germaaninen henkilönimi. Historian tutkimuksen omaksuman käsityksen mukaan Littoisten kylä oli olemassa ainakin jo 1200-luvun lopulla. Pitäjän kylien keskinäistä ikäjärjestystä valaisee tuomiokirje, joka kertoo, miten Kaarinan käräjillä 1430 käsiteltiin Ravattulan, Littoisten, Kauselan, Kuralan, Paaskunnan, Nummen ja Kairisten ja Karppakullan kylien yhteisen takamaan käytöstä syntynyttä riitaa. Lautakunta todisti, että tässä Ylistaron jakokunnassa Nummi ja Kairinen ovat muihin kyliin nähden alkuperäisiä kantakyliä.

Lähde: Littoinen sanoin ja kuvin: Lions Club Littoinen, Turku 1993