Henrik Johanss Limingius ,

Namn
Henrik Johanss /Limingius/
Namnsuffix
Kyrkoherde
Anteckning

Surs 5957. Enl Sursiliana har han använt namnen Corvinus och Ahlholm.

Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui.

Vuonna 1633 Iin lukkarin navetasta löytyi kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik Corvinus tunnustautui. Rikoksen ilmiantoivat Henrikin oma äiti ja lukkarin vaimo. Oikeudessa Henrik tuomittiin kuolemanrangaistukseen huoruudesta erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (siis ei lapsensurmasta), mutta tuomio muutettiin lopulta niin että hän sai sovittaa tekonsa siirtymällä Pyhäjoelle papiksi koeajaksi. Pyhäjoen kirkkoherra Erik Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi, sillä Henrik oli ennen tapausta ehditty nimittää Iin kirkkoherraksi.

Niinpä Henrikistä tuli Pyhäjoen kirkkoherra vuodesta 1636 alkaen. Samana vuonna Henrik hankki yhdessä kirkkoherra Josef Mathesiuksen kanssa kuninkaalta luvan matkustaa ympäri maata ja etsiä malmia. Ilmeisesti näillä matkoilla malmiesiintymiä ei kuitenkaan löytynyt.

Henrik, kuten ystävänsä Josef Mathesius ja monet muut kirkkoherrat, esim. Limingan kirkkoherra Lars Josefinpoika Lithovius, varusti myös laivoja. Pappiloista jäi nimittäin hyvinä vuosina ylitse tarpeen mm. ruokatarvikkeita jotka sitten menivät enimmäkseen myyntiin ja laivoilla tavara saatiin kaupunkeihin myyntiin. Kokkolan kaupunki eväsi kirkkoherrojen merenkäyntioikeuden vuonna 1688, koska oli havaittu myös kiellettyä liiketoimintaa.

Henrik pantiin irstaan elämänsä tähden joksikin aikaa viralta vuonna 1642. Vuonna 1644 Henrik oli vaikeuksissa, koska oli antanut eräälle Juho Yrjönpojalle matkapassin jonka turvin tämä oli muuttanut Nevanlinnaan jättäen runsaat verorästinsä maksamatta. Kuninkaan verottajan tulkinnan mukaan Henrikin oli joko palautettava Juho takaisin Pyhäjoelle tai maksettava tämän rästit. En tiedä maksoiko Henrik nuo rästit, mutta joka tapauksessa kuollessaan hänellä oli enemmän velkaa kuin omaisuutta, mikä oli kirkkoherran kyseessä ollen hyvin epätavallista.

  1. puoliso Anna Claesdotter Groth Gävlestä.
  2. puoliso Lietzen, Maria Elisabet, Turun hovioikeuden asessorin, Nikolaus Lietzenin tytär

Lapset Annan kanssa:

  1. Claudius, k. 1674, FM, Pyhäjoen kirkkoherra 1661.
  2. Henrik, Pielisen nimismies
  3. Gabriel, k. 1697. Pyhäjoen kappalainen
  4. Florens, Pyhäjoen nimismies ja vouti

Lähteet: Iin seurakunnan historia Bergholm, Axel; Sukukirja