T Rossi

SURS. 8253.

Puoliso: Susanna Arctophilacius

Lapset Susannan kanssa:

1. Petrus, k. 1693 Kalajoella ? Kalajoen kappalainen
2. Johan, kuoli ruttoon nuorella iällä
3. Matias, kuoli ruttoon nuorella iällä
4. Gabriel, k. 1692, Kalajoen kappalainen
5. Anders, Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari
6. Susanna
7. Magdalena
8. Beata
9. Anna
10. Brita, k. 1739.
11. Katarina, k. 22.9.1706, Pyhäjoella.
12. Josef, s. 2.3.1640 Kalajoki, k. 10.3.1689
13. Margaretha, s. 1645. k. 1705

Johan Mathesius oli Kalajoen kappalainen noin vuodesta 1630 ja kirkkoherra vuodesta 1648 alkaen, Limingan kirkkoherra ja rovasti n. 1670—1680. Papin viran ohella hän oli yritteliäs liikemies hyvässä ja pahassa, katso esim. Ahlholm (Corvinus) Henrik. Hän oli perimätiedon mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies".

Kalajoella Josef oli syytinkimiehenä Etelänkylän Heusalan talossa. Hän omisti useita laivoja, jopa 20 metrisiä, joista yhden hän möi Tukholmassa 1648, vuonna 1668 hänellä oli vielä yksi tällainen. Henrik Ahlholmin kanssa hän haki lupaa malminetsintään. Hän toimi pitäjäläisten kunnioitettuna nokkamiehenä kun Kalajokelaiset riitelivät 1650—1660 vapaaherra Schering Rosenhanea vastaan.

Riidassa oli kyse kalastusoikeuksista, Rosenhane halusi osallistua lohenpyyntiin ja verottaa silakanpyyntiä, mutta pitäjäläiset vastustivat, kirkkoherra Josef Mathesius kärjessä, vedoten ikiaikaisiin oikeuksiinsa. Schering Rosenhane piti Josef Mathesiusta arvossa ja peräytyi vaatimuksistaan haluten säilyttää välit. Kun Axel Rosenhane peri vapaaherrakunnan vuonna 1663, kiista puhkesi uudestaan ja Johan mm. hajotutti vapaaherran padon. Axel vei tapauksen kesäkäräjille jossa hävisi jutun, kun rovasti ja maaherra katsoivat pitäjäläisten olevan oikeassa.

Kirkkoherra Josef Mathesius oli edusti Pohjanmaata Tukholman valtiopäivillä 1655, kun syntyi päätös peruuttaa läänitykset - kuten Ikalaporin eli Kalajoen vapaaherrakunta. Tämä reduktio oli varmasti Mathesiuksen mieleen, kuten yltä voimme lukea. Läänitysten purkaminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1682 sillä kuningas lähti sotaan. Kuningas Kaarle X Kustaa näet oli tarjonnut Puolalle sotilaallista yhteistyötä Venäjää vastaan, mutta kruununperimysriidan vuoksi Vaasa-sukuinen Puolan kuningas ei suostunut jolloin Kaarle päätti hyökätä. Hän valtasikin Puolan lyhyessä ajassa, mutta joutui lähtemään sieltä aseisiin noussutta Tanskaa vastaan. Se kannatti sillä Roskilden rauhassa 1658 Ruotsi sai mm. Skoonen.

Taistelut leimusivat Suomen itärajallakin, Inkerinmaalla ja Käkisalmessa, jonne venäläiset olivat hivuttautuneet Kaarlen ollessa Puolassa, ja suomalaisilta vaaditiin uusia suostuntaveroja sotaa varten n. k. maakuntapäivillä. Josef Mathesius oli papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko-kesäkuussa 1657.

Josefin elinaikana kolme hänen poikaansa ehdittiin vihkiä papiksi. Näistä kaksi palveli Kalajoella. Yhdestä pojasta, Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen.