T Rossi

Utöver framstående militär och statsman, var Mannerheim dessutom storviltjägare, upptäcktsresande, gourmet och kvinnokarl. Efter en orolig uppväxttid, familjen skingrades och Mannerheim relegerades vid tre tillfällen, ordnade hans gudmor så att han fick utbildning i Ryssland. Han gjorde snabb karriär i den tsarryska armén och hovet. Vid första världskrigets slut var han generallöjtnant och ledde framgångsrikt en rysk armékår. Han var överbefälhavare för Finlands vita armé och general av kavalleriet under Finlands frihetskrig som bröt ut 1918. Han var Finlands riksföreståndare 1918-19, marskalk av Finland 1942 och Finlands 6:e president 1944-46. Friherrelig ätt nr 18. Mannerheim var beundrad och respekterad av många samtida, bland dem såväl Josef Stalin som Adolf Hitler. Han gjorde ett starkt intryck på många; bl a Winston Churchill beskrev honom som: "den ståtligaste utlänning jag någonsin mött" och Charles de Gaulle sade om honom: "som att träffa en hovman från Versailes dagar".

En av Finlands absolut mest berömda män. Omfattande litteratur finns om honom där särskilt Jägeskiölds biografier skall nämnas.

DÖD: Marsalkka Mannerheimin kuolinpäivä Karl-Erik Henriksson Suomalaisissa elämäkerrallisissa ja muissakin hakuteoksissa on Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuolinpäiväksi ilmoitettu tammikuun 28 päivä vuonna 1951 [1]. Sama päivämäärä on kaiverrettu hänen hautakiveensä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Mutta ulkomaisissa hakuteoksissa on hänen kuolinpäiväkseen melkein poikkeuksetta merkitty tammikuun 27 päivä 1951 [2]. Tämän sinänsä hämmästyttävä seikka on perin helposti selitettävissä. Marsalkka Mannerheim kuolinhetkestä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä. Se oli klo 23.30 lauantaina tammikuun 27 päivänä vuonna 1951. Näin on kirjoitettu kolmen lääkärin antamaan kuolintodistukseen [3]. Mutta kun uutinen tästä julkaistiin Suomen sanomalehdistössä seuraavana sunnuntaiaamuna, sai se esimerkiksi Helsingin Sanomissa seuraavan muodon: Lausanne 27.1 (UP) Suomen marsalkka... kuoli sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa klo 00.30... Tieto julkaistiin muuallakin samanlaisena. Ei ole mitään outoa eikä moitittavaa siinä, että kotimaisten sanomalehtien toimituksissa uutisteksti kirjoitettiin tähän muotoon muuttamalla aika Sveitsin ajasta Suomen aikaan. On ilmeistä, että juuri tällaiseen uutisaineistoon perustuu meidän kotimainen traditiomme tammikuun 28 päivästä Suomen marsalkan kuolinpäivänä. Mitään tavanomaista kuolinilmoitusta ei hänestä julkaistu. Sama päivä on myös merkitty - puhelimitse saamani tiedon mukaan - väestörekisteriin: Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkonkirjoihin. Pidän todennäköisenä, ettei niihin tehty merkintä perustu seurakunnan kansliaan jätettyyn kuolintodistukseen, vaan sanomalehtiuutisiin.

DÖD: Mutta on selvää, etteivät ulkomaiden sanomalehdet julkaisseet uutista samalla tavalla kuin Suomen lehdet. Ne eivät tietenkään saaneet tietotoimistoilta tai kirjeenvaihtajiltaan muuta kuin Sveitsin ajan ja almanakan mukaan ilmoitetun kuolinajan eikä niillä ollut mitään syytä ruveta tutkimaan, mitä oli silloin Suomen kello. Niinpä The New York Times julkaisi saman United Press uutistoimiston uutisen, johon Helsingin Sanomat tietonsa perusti, seuraavalla tavalla: Lausanne, Switzerland, Jan. 27 (UP) Field Marshal Carl Mannerheim died tonight at the age of 83 ... On ilmeistä, että ulkomaisten hakuteosten tiedot perustuvat siihen, mitä sanomalehdissä on julkaistu.

DÖD: Sellainen periaate, että jonkin henkilön kuolinpäiväksi on merkittävä se päivä, joka kuolinhetkellä oli hänen kotiseudullaan, saattaisi sinänsä olla teoreettisesti hyväksyttävissä. En tiedä, onko sitä koskaan tieteellisen sukututkimuksen kannalta otettu pohdittavaksi. Käytännössä tällaisen periaatteen johdonmukainen toteuttaminen veisi nykyaikanakin erittäin suuriin vaikeuksiin. Entisten aikojen ollessa kysymyksessä, kun mitään toisiinsa liittyviä standardiaikoja maapallolla ei tunnettu, tällaisen periaatteen sovelluttaminen olisi selvästi mahdotonta. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ehkä kukaan meillä tällaisia periaateseikkoja ajatellutkaan.

DÖD: Tammikuun 28 päivä marsalkka Mannerheimin kuolinpäivänä on meillä jo niin vakiintunut, että sitä koskevalla keskustelulla on vain niin sanottua akateemista merkitystä. Mutta juuri sitä sillä on sen verran, että sen, joka hänestä elämäkertaa kirjoittaa tai joka Suomen aatelin sukutauluja laatii, on jompikumpi kahdesta mahdollisesta päivämäärästä valittava ja perusteltava valintaansa. Suomalaiselta taholta on joka tapauksessa perin vaikeata ruveta vaihtamaan, että ulkomaisissa hakuteoksissa oleva tieto on ÐvirheellisenäÐ korjattava mahdolliseen seuraavaan painokseen.

DÖD: Viitteet

DÖD: [1] I. Heikinheimo, Suomen elämäkerrasto; Kuka kukin on 1954; Vem och vad 1957; Mitä missä milloin 1952, s. 40, 1956, s. 159; Pieni tietosanakirja; Kadettikunta. Jäsenet 1921-1955. - Kuitenkin on Mannerheimin Muistelmien ruotsinkieliseen laitokseen liitetyssä nootissa ÐRedaktionelltÐ kuolinpäiväksi ilmoitettu 27.1.51.

DÖD: [2] Svensk uppslagsbok, Der grosse Brockhaus, Nordisk familjebok, Britannica book of the year 1952, The Americana annual 1952, Svenska dagbladets årsbok 1951, New Century cyclopedia of names - ainoa ulkomainen tietoteos, jossa olen nähnyt päivämäärän 28.1.51 on hollantilainen Winkler Prins Encyclopaedie.

DÖD: [3] A. Voipio, Suomen marsalkka. Elämäkerta. 3 pain. 1951, s. 362.

DÖD: Genos 28(1957), s. 114-115

Hans äktenskap slutade i en inofficiell äktenskapsskillnad redan år 1902.