Vincentius Nilsson (1530–1597)

Föräldrar och syskon

Inga föräldrar registrerade.

Familj

Partner: okänd partner
Son: Lars Vincentiusson 1550–

Livslinje

ca 1530	Född	Suotaala, Tyrväntö, Häme, Finland
Troligen år 1597	Död	Finni talo, Petruma, Laukaa

Noter

Tommy Koukan mukaan: Vincentius Niilonpoika mainitaan Laukaan Petruman Finnin talon isäntä 1580-97. Finnin talo siirtyi Lehmosilta 1580 Vincentius Niilonpojan haltuun. Nils Berndtsonin mukaan hänen ristimänimensä lausuttiin Laukaassa "Finni" ja tällä nimellä ruvettiin Vincentiuksen taloa ja sitten myös sukua kutsumaan. Laukaaseen hän on nähtävästi tullut Hämeestä, Pälkäneeltä. Nimi voi viitata kaukaisempaankin syntyperään. (Nils Berndtson, Laukaan Historia I, s. 128).Hämeen vuoden 1571 hopeaveroluettelosta ei löydy Pälkäneen pitäjästä Vincentiusta. Joskus voisi selata Suomen asutuksen yleisluettelon kokonaan läpi 1500-luvulta ja poimia kaikki Vincentius-nimet ja niiden avulla yrittää selvittää Vincentius Niilonpojan taustaa. Luulisi, että Vincentius Niilonpoika mainittaisi jossakin veroluettelossa ennen Laukaaseen tuloaan, sillä vuonna 1580 hän on todennäköisesti ollut jo viisikymppinen.Mahdollista on, että sukunimi Finni ei ole tullut Vincentiuksen etunimestä, vaan Finni on ollut hänen sukunimenään jo Laukaaseen tullessaan. Näin ollen Vincentiuksen isäksi voisi sopia Niilo Juhonpoika Finne, joka toimi Hollolan alivoutina 1563-66 ja joka mainitaan voudinmiesten alkupäässä 1570-71 ja (Hauholla) 1572-74. Hän hoiti vastuullisempia palvelijantehtäviä. Tämän jälkeen hän toimi todennäköisesti Sääksmäessä voudinmiehenä Antti Matinpojan aikana (1579-81). (Kyösti Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500-luvun jälkipuoliskolla, s. 560, 561).Mahdollisesti Vincentius Niilonpoika on ollut sukua Finnin talon edellisille isännille Lehmosille, jotka tulivat Laukaaseen Tyrvännön Suotaalan kylästä, jossa oli isäntänä –1539-61 Tuomas Niilonpoika (Lehmonen) ja hänen jälkeensä Niilo Tuomaanpoika 1562-1608. Vincentius on voinut olla tämän Niilon poika. Ennen Vincentiusta Finnin talon isäntinä olivat Paavo Pekanpoika 1552-61 (Wadher metsä), Pekka Lehmonen 1552-71 (Haapavatia) ja Paavo Lehmonen 1572-79. Nämä Lehmoset muuttivat todennäköisesti Säkinmäelle 1560-luvulla, joten on mahdollista, että Vincentius asui Finnin talossa jo kauan ennen vuotta 1580. Lehmosten jälkeläiset ovat teettäneet dna-testejä (kts. <a class="external" style="color: #1166bb; text-decoration-line: none; outline: none;" href="http://www.fidna.info/ydata1/y-master.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow">http://www.fidna.info/ydata1/y-master.htm</a>), joten dna-testin avulla voisi saada Finnien ja Lehmosten sukulaisuudesta varmuuden. Kopioitu lähteestä <a class="external" style="color: #1166bb; text-decoration-line: none; outline: none;" href="http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10580&highlight=Heikki+Lehmonen" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow">http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10580&highlight=Heikki+Lehmonen</a>:Samassa lkähteessä lainattuna Tommy Koukan vastauksesta Berndtson kirjoittaa, että Petruman kylän uusi tulokas Finnin talon isäntä Vincentius Niilonpoika tuomittiin maksamaan sakkoa vuoden 1582 talvikäräjillä, koska hän oli lyönyt kaksi mustelmaa Kärkkään isäntään Matti Lehmoseen (Laukaan historia I, s. 194).Hauholaiset talonpojat valittivat 1500-luvulla kuninkaalle, että savolaisia uudisasukkaita oli asettunut ilman lupaa heidän vanhoille nautinta-alueille. Vielä vuonna 1590 esimerkiksi Antti Niilonpoika Hyömäestä valitti kuninkaalle asti, että Finvid Niilonpoika Rautalammilta oli ottanut väkivalloin haltuunsa hänelle kuuluvan talon. Asiakirjasta ei selviä kiisteltiinkö talosta Hauholla vai Rautalammilla, mutta luultavasti Rautalammilla. (Hauhon historia II, s. 83). Finvid Niilonpoika lienee ollut Petruman Finnin isäntä Vincentius Niilonpoika. Antti Niilonpoika oli Hauhon Hyömäen kylän Lyömilän talon isäntä 1572-1606. Hänen isänsä on voinut olla Hyömäen Nisulan talon isäntänä 1539-63 mainittu Nisius Olavinpoika. Patronyymistä päätellen Antti ja Finvid ovat voineet olla veljiä.Petruman Finnin ja sen naapuritalojen asuttamisesta kerrotaan Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1 –kirjassa seuraavasti: ”Saraveden pohjoispäästä pääsi Kuusantaipaletta pitkin Vatia-järvelle. Heti sen eteläosasta poikkesi Hyömäen Lauri Tuomaanpoika (Vähetyn talosta) Peurunkajärvelle, jossa hänellä oli Kaipianniemessä miehenosa. Sinne tuli 1552 asumaan Heikki Laurinpoika Siikanen, ja niin sai alkunsa Petruman Siikala. Jonkun toisen hauholaisen eräsijalle asettui Paavo Pietarinpoika, Petruman Finnin tilan raivaaja (1553). Hyömäen Niisius Olavinpoika (Nisula) kalasteli Vatiajärvellä. Hänen miehenosalleen saapui Savosta kaskeamaan 1552 Pietari Leinonen ja perusti Haapavatian Vatian talon. Samoilla tienoilla oli myös Kirkonkylän Matti Tuomaanpojan (Mikkola) kalavedet. Niiden rannoille tuli 1564 asumaan Matti Niilonpoika Haapavatian Peuraan.” (Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1, s. 802).Nils Berndtsonin kirjoituksista mainittakoon vielä seuraava: Sotaväkeä jouduttiin majoittamaan talonpoikien luo ns. linnaleiriin. Vuonna 1592 toimeenpantiin linnaleirin tarkastus. Jalkaväen päällystöä ja miehistöä oli majoitettu yhteensä 73 henkeä. Nämä olivat ruotsalaisia ja kuuluivat Nils Finnen smoolantilaiseen lippukuntaan. Nihdit oleskelivat Rautalammin hallintopitäjän alueella 4 kuukautta. Petruman kylän neljä taloa, Haapavatian kolme ja Paadentaipaleen kolme taloa, Erkki Mikonpoika Ilveslahti (Kuukkala) ja Olavi Nyppyläinen (Sakari) sekä Naarajärven kylän kaksi taloa suorittivat linnaleiriveroa 5 nihdille seuraavasti: rahaa 22 talaria 3 markkaa, viljaa 10 tynnyriä 1 panni 6 vakkaa, lihaa 13 leiviskää, haukia 3 leiviskää 5 naulaa, herneitä 1 tynnyri 3 vakkaa, humalaa 1 leiviskä 19 naulaa, voita 3 leiviskää 5 naulaa, suolaa 1 leiviskä 19 naulaa, kynttilöitä 3 leiviskää 5 naulaa ja suolakalaa 13 leiviskää. (Laukaan historia I, s. 183-185). Nimensä puolesta Nils eli Niilo Finne sopisi hyvin Vincentius Niilonpojan sukulaiseksi.Tässä on nyt esitelty useampiakin vaihtoehtoja Vincentius Niilonpojan sukutaustasta. Lisäselvyyttä voisivat tuoda SAY:n läpikäyminen vuotta 1580 vanhemmalta ajalta ja Vincentiuksen suorassa isä-poika-linjassa olevan jälkeläisen teettämä dna-testi.